Matkasuunnitelma

18. tammikuuta 2016 lähdemme Helsingistä kohti Meksikoa ja Jukatanin niemimaata. Tarkoituksena on viettää ensimmäiset pari kuukautta akselilla Meksiko-Belize-Guatemala ilman suurempia suunnitelmia. Ainoina etukäteisaikomuksina on sukeltaa alueen historiaan, kulttuuriin, kieleen ja meriin. Muukin aika mennee ihmetellessä.

Pacific Crest Trail, PCT

Maaliskuussa 2016 aloitamme vaelluksen Meksikon rajalta kohti Kanadaa Pacific Crest Trailillä (PCT). Tavoite on kävellä 4300 kilometrin matka noin viiden kuukauden aikana. Aikaraamin asettavat Yhdysvaltojen turistiviisumin voimassaoloaika sekä sääolot. Ei haluta löytää itseämme polulta syksyn lumipyryssä ilman voimassaolevia maassaololupia. 

Lähes kaikki matkaan liittyvä ennakkovalmistautuminen on tehty vaellusta silmällä pitäen, minimaalisiksi jääneistä treeneistä varustehankintoihin.

Vaellus on puhdas päähänpisto, jonka ajatteleminenkin naurattaa. "-Hei, mut olis tämmönen pikkuvaellus, mennäänkö? -Joo, miten voi olla et mä olin just kattonut samaa, vois kyl kokeilla. -Okei, päätetty."

Jos päästään Kanadaan asti, on se a) ihme ja b) todiste siitä, että jokainen pystyy siihen. Tuomaksen mukaan voidaan jättää vaellus kesken, jos siltä tuntuu. Anna on puolestaan sitä mieltä, että loppuun asti yritetään vaikka pää irtoaisi. Seuratkaa blogia, niin tiedätte kumpi syöttää kaverinsa karhulle. Tai, jättää kaverinsa ja karkaa erämaahan ruoat mukanaan?

Vaelluksen jälkeinen elämä jää pitkälti arvailujen varaan. Ajatuksena on siirtyä takaisin Väli- ja Etelä-Amerikkaan. Tosin juuri mikään muukaan lämmin maailmankolkka ei ole suljettu pois ajatuksista. Kokemuksen perusteella haluamme suunnata meren läheisyyteen pölyn ja kivien jälkeen.

Matkalla ollaan mahdollisimman pitkään. Paluulippua ei ole. Kaikki omaisuus kulkee mukana, muutamaa muistolaatikkoa ja tärkeimpiä urheiluvälineitä lukuunottamatta.

Tervetuloa mukaan!