Navi

How do we camp?

1

"We really were supposed to have everything?" And we did, until we got our heads wrapped around the Pacific Crest Trail. The decision to attempt it put a whole new emphasis and a set of requirements on our gear. We are not fanatic about shaving every gram, but certain scrutiny is necessary, especially when we carry everything with us. 

Camping gear is no exception. In fact, this is where we shaved the most grams.

For more general thoughts on gear, read our previous post.

Tent

Our old Marmot Aura 2p is a fine tent - easy to pitch up, freestanding double layer structure and two good sized vestibules. But, at 2.4kg/5.3lbs, a "bit" heavy compared to many of the tents favored by PCT hikers (many go as light as only having a tarp).
Marmot Aura & Finnish Archipelago,
2014

After consideration, we opted on a US based Zpacks and their Triplex tent.

It saved us 1.5kg/ 3.3 lbs and gave plenty more room. Apart from the netting, the tent is made of cuben fiber. The material is extremely light, durable and waterproof, and retains its form, even when wet.

In addition to ground stakes, there are no separate poles. Instead, you use hiking poles to pitch it. Again a weight save since they are part of the pack anyway.

It might not come as a surprise then, that the most decisive factor in purchasing a new tent was weight. Also, the two vestibules were a requirement to allow for easier nightly excursions.

The Triplex has received good reviews, but personal experiences are nil. We'll get back to you on this from trail.

The tent set us back 600€. When shopping online, take note of the rules of the EU taxation and customs union, and especially possible duties and VAT. Our tent was delivered to a relative in the US and so we avoided the tax burden. Naturally, if we ever bring the tent into the EU, we'd have to see about the necessity for a customs declaration.

Sleeping "bags" and pads

Not an easy one either. In principle, Anna's old down sleeping bag would be fine. Tuomas' summer bag, on the other hand, would not suffice. And then there is the question of weight. Both of our old bags are on the heavy side and therefore in need of replacement.

Campers, summer 2015

Eventually we opted for a small US company, Enlightened Equipment, and their Convert quilts. Why? Because of weight (Anna's 840g/ 29.6 oz, Tuomas' 890g/ 31.5 oz), price and interest in trying out a new type product - a hoodless sleeping bag.

The Convert is also more roomy compared to traditional mummy style sleeping bags, especially at hips and knees. The hoodless design allows for more freedom of movement as well. Both of us are restless sleepers and more than once we have found ourselves with our faces turned into the hood of our old bags. In a hoodless quilt, you're free doc twist at your will. Lack of a hood does necessitate a proper head coverage (e.g. a comfy beanie).

Extra credit for Zpacks for using European duck down (goose down is better quality, but also more expensive). The duck down is collected as a byproduct of the meat industry. True, there could be more ethical options, but at least there is no force-feeding or live-plucking.

The quilts are rated 10F/-12C. A lighter bag would suffice for the PCT hike, but since the supplier uses a rating "similar" to the EN lower limit rating, we wanted to be on the safe side. Our silk liners further increase warmth, if needed, and also preserve the insides of the quilts.

An interesting detail in the Enlightened Equipment quilts is the possibility to customize your quilt, down to color options. Pictures to follow - we did not stick to traditional color combinations.

At least as important to the quilts are sleeping pads. A quality quilt does no good if you lose heat through a poor pad. We will most likely opt for Exped Synmat Hyperlite pads and combine them with an extra insulation and protective layers underneath (e.g. mylar blankets).

...

We'll retain our old gear as reserves, just in case. It may well be that the PCT (about 4000km/ 2600miles and anywhere from four to six months) proves too much for our new gear. Also, shaving off every single gram is not as important after the hike. 

p.s. Of the two of us, Anna is the colder sleeper - having been in charge of equipment, Tuomas is naturally a tad nervous. I'm sure we'll get back to this as well.

Here are the links to all the manufacturers:
http://www.zpacks.com/
http://www.enlightenedequipment.com/
http://www.cocoon.at/
http://www.exped.com/international/en
Lue lisää/Read more »

Onko turvallista matkustaa?

0

Saat ajatuksen matkakohteesta. Innostut ääriäsi myöten. Etsit mahdollisimman edullisen tavan toteuttaa matkan. Intopinkeänä odotat lähtöpäivää. Sitten, huoli tai ainakin ajatukset turvallisuudesta hiipivät mieleen. Näin siis meillä - viimeinen kohta erityisen herkästi Tuomaksella, aina.

Halu nähdä, kokea ja elää vs. riskit

Yht'äkkiä riskit tuntuvat liian suurilta - seuraa paniikinomainen reaktio. Voiko sittenkään lähteä? Esimerkiksi kesän 2014 Kenia-Tansania -matkasuunnitelma meni jo ajatuksissa uusiksi Tuomaksen "turvallisuusanalyysin" pohjalta. Sanat "Kenia" ja "sotariskialue" samassa yhteydessä säikäyttivät. Analyysi osoittautui kuitenkin hätiköidyksi. Kunhan pysyimme pois Pohjois-Kenian kaivosalueilta, syytä huoleen ei ollut.

Annan mielestä kaikkialla on turvallista - kaikkihan on itsestä kiinni. On äärimmäisen epätodennäköistä joutua hankaluuksiin, joiden syihin ei olisi voinut millään tavalla itse vaikuttaa. Toisaalta äärimmilleen vietynä hankaluuksien välttely voi johtaa epäileväisyyteen kaikkia uusia tilanteita kohtaan ja siihen, että tulee kohdanneeksi vähemmän uusia ihmisiä. Tämä ei tietenkään ole tarkoitus. Matkaan lähtemisen tarkoitushan on maisemien näkemisen lisäksi nimenomaan uudet kokemukset, ihmiset ja tilanteet! Tuomaksen yleismaailmallinen ennakkopanikoiminen turvallisuudesta ei niinkään ulotu hetkiin, joissa kohdataan uusia ihmisiä. Annalla saattaa tässä asiassa olla opittavaa Tuomakselta ja toisaalta, taidamme täydentää toisiamme. Annan mielestä pahinta mitä voi käydä on joutua vankilaan, suolistotautisena.

Huolestuminen tulevasta matkasta ei ole vielä iskenyt Tuomaaseen. Voi johtua siitä, ettei asiaa ole vielä tarpeeksi pohtinut. Toivottavasti kuitenkin siitä, että asioihin on perehdytty ja aiemmat matkustuskokemukset antavat itsevarmuutta olla huolehtimatta. Katsotaan miten käy.

Matkaajien blogit, viralliset verkkosivustot, paikalliset mediat kielitaidon salliessa ja satunnaiset lähteet muovaavat ajatuksia kokonaisuudesta. Mitä enemmän ja monipuolisemmin perehtyy, ja muistaa itse ajatella, sitä realistisemman kuvan saa. Tähän asti matkalle on aina lopulta voinut ja kannattanut ehdottomasti lähteä. 
Ei lompakkoa takataskuun!

Reissussa oman turvallisuutensa voi parhaiten varmistaa, kun tuntee paikalliset tavat ja kunnioittaa niitä, tietää missä kannattaa ja ei kannata liikkua ja kiinnittää huomiota omaan toimintaan. On myös hyvä muistaa, että takapuolen noustessa olalle harkintakyky yleensä hämärtyy. Maalaisjärkeä on hyvä täydentää globaalijärjellä.

Mitä enemmän on tekemisisissä erilaisten ihmisten kanssa, sitä luonnollisempaa on olla tekemissä erilaisten ihmisten kanssa. Jokainen aloittaa jostakin. Varmaa on se, että kannattaa aloittaa. Maailma on riippuvainen yhteyksistä ihmisten, kansojen ja valtioiden, kaikkien välillä. Erilaisuus voi pelottaa, mutta se on vain hetkellinen tila, jos niin itse päätät. Mitä paremmin tunnemme, ymmärrämme ja kunnioitamme toisiamme, sitä enemmän erilaisuus on samanlaisuutta, ja sitä turvallisempaa on myös matkustaa.

Miten sinä valmistaudut matkaan? Huolettaako turvallisuus? Kuulemme mielellämme ajatuksiasi.

P.s. Ulkoasiainministeriöllämme on matkustamista ja konsulipalveluitaan käsittelevä bloginsa. Mielenkiintoista luettavaa ministeriöläisiltä ympäri maailmaa. Suosittelemme! Kannattaa myös perehtyä matkustustiedotteisiin.
Lue lisää/Read more »

Why do we journey?

0

Dreams –

Because staying still we would certainly regret. This dream feels exactly right, but also surreal – you sense the freedom and excitement, but have not necessarily fully understood what is about take place. Positive sensations, nevertheless. And timing couldn’t be better, since autumn is closing in and winter right around the corner.

It also seems that our plans have encouraged relatives and friends to fulfill their own dreams.

It feels as if the trip is no big deal – how hard can it be to make that decision? Easy, just make it. On the other hand, having set our minds on the journey, it’s always slightly startling to see peoples’ expressions when you tell them about your plans. In the end, the decision seems like a big deal. 

Why, then, was it relatively effortless for us? Maybe all of it has not sunk in yet. Or, perhaps our lives were at such a stage that it truly is no big deal. Or then, this just is what we really want, whether we fully understand it or not.
Retain only the necessary –

Minimalism befits the wandering spirit. Anna is the one more bent on having as little as possible. Though, some it keeps rubbing off on to Tuomas, as well.

For him, the journey is also an experiment. The material mind of the surrounding society has made him think – what truly is meaningful?

Having gotten used to the material cycle, it’s time to take step in the other direction; time to see how much more can you have with how much less – or can you?

Anna, on the contrary, desired minimalism already at a young age. Minimally decorated room may have been to counteract the excess of parents born in the times of shortage. A short fling with materialism in early adulthood has long since faded. Need to characterize oneself or feel independent by buying and owning things is no more. Quite the contrary – the less I consume the more I feel like myself: joyous, free, energetic. Also, the less I own the less I have to lose. And how liberating does that feel! Security is not in stuff, but in freedom and the beloved one on your side.
Changing scenery

...refreshes the mind, teaches empathy and concretizes change. Change is an opportunity, but also a must. Surely, the familiar is more secure and comfortable – much like woollen socks: warm and cozy, but not very surprising. No grudge against sheep, wool or their socks. But, hopefully we dare to leave our feet as bare as possible. Might stump our toes or get splinters, but then so be it.
We are willing to give up and make an effort to experience another way of living. Getting settled is possible later. And if not, then not being able to buy a house is far less likely to cause remorse than having stayed still. Regular employment contract stipulated vacations to explore the world simply do not suffice.
One way tickets

Predetermined vacation requires planning. One way tickets and little knowledge of return is liberating and empowering. 
"Why journey?" in pics here.
Lue lisää/Read more »

Two months to take off

0

In December 2014...

we finally decided to follow our dream and began preparations for the journey. Now, with 2 months to take off, 2 weeks of employment and 1 week to giving away the apartment, anticipation grows by the day.
 
Although planning is left to a minimum...

some things are better taken care of before the trip. So, employment contracts are dealt away with (Anna resigned, Tuomas never got a chance to), landlord has been notified, most possession gotten rid of, visas approved, and insurance plan chosen and farewell party in planning. On top of all, pages after pages of travel literature have been and are being consumed. What else is there?



Giving up things...

has been relatively effortless. Compact living, Anna’s pedantry and endless desire for organization have ensured that our home is not filled to the brim. In the last year, all purchases have been under even greater scrutiny. Instead, unnecessary things have seen their way out of the door, by sale or donation. Remaining furniture go to the new tenant. Only the dearest memorabilia, some sporting equipment and clothes we will store at relatives’. Thank you!
Getting new gear...

on the other hand, has been hard. It is a balancing act between weight, durability, ecology and costs.

Everything has to fit into our backpacks – camping gear, dining facilities and utensils and rags for various weather. Especially for the hike on the Pacific Crest Trail, it makes sense to carefully consider what to pack.

Initially, we thought we had most gear covered. And we did. But, there turned out to be numerous more functional alternatives for our existing gear, most notably in terms of weight. Turns out, shaving of the grams makes a huge difference in completing the hike – so we’ve read. 

More detailed descriptions on gear choices in near future posts.



Lue lisää/Read more »

Kuinka leiriydytään?

0


"Meillä tosiaan piti olla kaikki." Ja niin onkin, mutta kun lisäsimme suunnitelmiimme Pacific Crest Trailin (PCT), niin samalla varusteille asetetut vaatimukset muuttuivat. Erityisesti tämä tarkoittaa sitä, että jokaisen kannettavan tavaran painoon on kiinnitettävä erityistä huomiota, mukaanlukien teltta ja makuupussit. Matka on toki muutakin kuin PCT-vaellus ja sisältää majoittumista myös muualla kuin teltassa, mutta nämä hankinnat on tehty nimenomaan PCT:tä ajatellen.

Lisää yleistä pohdintaa mukaan otettavien varusteiden vaatimuksista löydät täältä. Alta löydät lisätietoa leirintään liittyvien varusteiden hankinnoista.

Teltta:

Meidän teltta on kevyt. Marmotin Aura 2p - painoa pakattuna 2,4kg - tuntui hyvältä vaihtoehdolta. Helppo pystyttää, itsestäänseisova kaksikerroksinen rakenne ja kaksi isoa sisäänkäyntiä. Jälkimmäisin tärkeä erityisesti yöllisiä puskareissuja ja ilmanvaihtoa ajatellen. 
Marmotin Aura Saaristomaisemissa vuonna 2014.

Puntaroinnin jälkeen päädyttiin kuitenkin Yhdysvaltalaisen Zpacksin Triplex:iin. 

Painoa karisi hurjat puolitoista kiloa, ja silti saatiin tilaa merkittävästi lisää. Hyönteisverkkoa lukuunottamatta teltta on valmistettu erivahvuisista laminaattikankaista (cuben fiber). Materiaalin etuina ovat sen keveys, kestävyys sekä veden- ja muotonsapitävävyys. Toistaiseksi pienenä miinuksena hengittämättömyys.

Maakiilojen lisäksi erillisiä telttakeppejä ei ole, vaan pystytyksessä käytetään kahta vaellussauvaa. Jälleen säästetään painossa, kun sauvat kuuluvat retkivarustukseen jokatapauksessa.

Hintaa majoitteella oli reilut 600€. Euroopan unionin tullialueen ulkopuolelta ostoksia tehdessä kannattaa huomioida tullien ja alv:n osuus. Meidän tapauksessa teltta toimitutettiin Tuomaksen veljen luo Los Angelesiin, joten verorasitetta ei tullut.

Teltan valinnassa määrittävin tekijä oli paino. Ja kaksi sisäänkäyntiä. Käyttötesteissä telttaa on kehuttu, mutta omat kokemukset syntyvät vasta matkalla. Siitä siis lisää tuonnempana.

Makuupussit ja -alustat:

Myös makuupussien kanssa riitti päänvaivaa. Anna omistaa jo todella toimivan Warmpeacen untuvamakuupussin. Sen sijaan Tuomaksen kesämakuupussi on reissuun aivan liian heppoinen.



Retkeilijät kesällä 2015.

Lopulta päädyimme hankkimaan molemmille uudet, perinteisestä makuupussista huputtomuudellaan eroavat täkkipussit (quilt). Valmistajana pieni jenkkipaja Enlightened EquipmentValitsimme heidän monista malleistaan Convertin. Päätökseen vaikutti keveys (Annan 840g, Tuomaksen 890g), hinta (270€ ja 285€) ja tilavuus sekä uteliaisuus uudenlaista tuotetta kohtaan.

Convertissa on enemmän tilaa vanhoihin pusseihimme verrattuna erityisesti lantion ja polvien kohdalla. Tilan tuntua ja liikkumisvapautta lisää myös huppujen puuttuminen, koska huppu ei ole määrittämässä nukkuma-asentoa. Olemme molemmat huomanneet pyörivämme nukkuessamme sen verran, että välillä huppu on löytynyt ohimolta. Huputtomassa "täkissä" tätä ongelmaa ei ole. Toisaalta täkin huputtomuus edellyttää pään riittävää suojaamista. 

Lisäpisteitä valmistajalle eurooppalaisen ankan untuvan (hanhen untuva olisi laadukkaampaa, mutta myös vähemmän kukkaroystävällistä) käytöstä. Se kerätään elintarviketeollisuuden sivutuotteena. Toki eettisempiäkin vaihtoehtoja olisi, mutta ainakaan ankkoja ei ole kasvatettu vain peiton täytteeksi, pakkosyötetty ja nypitty elävältä.

Lämpötilauokitukseltaan pussit ovat 10F/ -12C. Vaelluksella pärjäisi aavistuksen kevyemmälläkin. Koska valmistaja ilmoittaa luokituksensa olevan EN standardin "kaltainen", otimme varmanpäälle. Cocoonin silkkilakanat lisäävät eristävyyttä noin 5:llä celsius-asteella. 

Hauska yksityiskohta Enlightened Equipmentin pusseissa on mahdollisuus valita monista värivaihtoehtoyhdistelmistä itselleen mieluisat. Kuvia seuraa myöhemmin, ei nimittäin pidättäydytty perinteisissä makuupussiväreissä.

Peitettä vähintään yhtä tärkeää on makuualustan eristävyys. Todennäköisesti valitsemme Expedin Synmat Hyperlite -alustat, jotka luokitellaan -6C asteeseen ja kuormakin kasvaa vain 360 (M-koko) ja 450 (L-koko) grammalla. Alustojen alle on ajateltu lisäeristykseksi ja kulumista estämään jonkinlaatuiset lisäeristeet (esim. avaruushuopa).

Emme myy jo omistamiamme tuotteita, vaan ne jätetään Suomeen. Voi nimittäin olla, että Pacific Crest Trail kuluttaa makuupussit ja teltan sellaiseen kuntoon, että vaelluksen jälkeen niille on käyttöä. Vaelluksen jälkeisessä elämässä grammanviilaus ei ole niin merkittävässä roolissa kuin vaelluksella, joten voimme pyytää läheisiä lähettämään ja sitten ottaa käyttöön jo omistamamme ja hyviksi todetut luottokamat. 

P.S. Anna on viluisempi nukkuja, joten varustevastaavaa jännittää valintojen toimivuus. Tähänkin varmasti palataan.

Alla vielä suorat linkit mukaanotettavien tuotteiden valmistajien sivuille:
http://www.enlightenedequipment.com
http://http://www.cocoon.at/

Lue lisää/Read more »

3 kuukautta ennen matkaa

0

Joulukuussa 2014 päätimme lähteä reissuun...


ja aloitimme pikku hiljaa matkavalmistelut. Nyt matkaan on aikaa kolme kuukautta, t
öitä on jäljellä kuusi viikkoa ja kodittomia olemme viiden viikon päästä. Jännitys lisääntyy viikkojen huvetessa.


Haluamme jättää suunnittelun mahdollisimman vähälle...


mutta olemme kuulleet, että jotkin käytännön järjestelyt ja asioihin perehtyminen helpottavat matkalle lähtöä. Irtisanoutumiset töistä on hoidettu, vuokraisännälle on ilmoitettu vuokrasuhteen päättämisestä, suurimmasta osasta tavaroita on hankkiuduttu eroon, viisumihakemukset on vetämässä ja vakuutusasioiden selvittely sekä läksiäisjuhlien suunnittelu ovat käynnissä. Ollaan luettu Madventuresin Kansainvälisen seikkailijan opas. Mitä muuta sitä vielä pitää?





Tavaroista luopuminen...

on ollut suhteellisen helppoa, sillä tiiviissä asumisessa ja Annan ehtymättömässä järjestelyinnossa ja pedanttiudessa on se iloinen puoli, ettei kotimme ole päässyt täyttymään ääriään myöten. Viimeisen vuoden aikana hankinnat ovat olleet entistä tiukemmassa syynissä. Tarpeettomiksi osoittautuneita tavaroita on myyty tai lahjoitettu niitä enemmän tarvitseville. Jäljellä on vielä muutama huonekalut. Rakkaimmat muistot ja harrastusvälineet sekä pienen määrän vaatteita saamme varastoitua sukulaisten luokse - kiitos ja anteeksi!





Uusien tavaroiden hankinta...


on sen sijaan ollut (todella) vaikeaa. Suurin osa ajasta onkin mennyt toimivien varusteiden etsintään. Meille toimiva tarkoittaa kompromissia keveyden, kestävyyden, ekologisuuden sekä kustannusten välillä. Kaikki pakataan rinkkoihin - majoitusvarusteet (teltta, makuupussit ja -alustat), ruokailutarpeet ja ruoanvalmistusvälineet ja tietenkin vaatteet erilaisiin sääolosuhteisiin. Etenkin Pacific Crest Trailia (PCT) varten on tarkoin harkittava, mitä selässään kantaa.


Luulimme, että meillä on suurin osa varusteista valmiina. Ja onkin. On vain käynyt ilmi, että meidän toimiville varusteille on olemassa lukemattomia, lähinnä kevyempiä, vaihtoehtoja. Ja keveys on yksi tärkeimmistä ominaisuuksista varusteissa, joita on tarkoitus kantaa selässä 4300 kilometrin vaelluksen. Olimme toki kiinnittäneet huomiota varusteidemme painoon aiemminkin, mutta perehdyttyämme asiaan syvemmin, on käynyt selväksi, etteivät ne (mm. teltta ja rinkat) ole lähellekään kevyimmästä päästä. Tähän mennessä olemme keskittyneet lähinnä ruoanvalmistusvälineitä, telttaa, makuupusseja, rinkkoja sekä kenkiä koskeviin hankintoihin.


Helppoa hankintapäätösten tekeminen ei ole ollut. Mutta jossain vaiheessa niitä on vain tehtävä.


Näistä teemoista ja toivottavasti myös etukäteisfiilistelyistä kirjoittelemme tarkemmin tulevissa blogikirjoituksissa.








Lue lisää/Read more »

Miksi lähdemme matkalle?

2

Unelmien toteuttaminen -

Kotiin jääminen on ainoa asia, jota tulisimme vanhana katumaan, joten juuri tämän unelman toteuttaminen tuntuu erityisen hienolta. Samalla tuntuu, että tämä on vaikuttanut myös lähimmäisten ajatuksiin toteuttaa omia unelmiaan. Epärealistinen olo; ei vielä täysin sisäistä mitä on tekemässä, mutta olo on vapautunut ja innostunut. Mahtavaa olla näin innostunut! Tähän vuodenaikaan! Nyt tuntuu, että miten vaikeaa tällaisten päätösten tekeminen muka on? Ihan helppoa, kunhan päättää. Toisaalta nyt, kun on omat päätökset tehty, hätkähtää vähän aina, kun tajuaa muille kertoessaan, että tämä on iso juttu.


Unelma



Liikkeellä tarpeeton karsiutuu kyydistä -

Reissumieli istuu hyvin minimalismiin. Tästä pariskunnasta varsinkin Anna suorastaan himoitsee tavaratonta elämää! Ja on se tarttunut myös Tuomaaseen!

Tuomakselle matka toimii myös kokeena. Ympäröivän yhteiskunnan materiapainotteisuus on herättänyt ajattelemaan. Mikä todellisuudessa on merkityksellistä? On tosiasia, että olen pitkään ollut tottunut tähän pyörään. Nyt aikomus on ottaa edes jonkinmittainen askel toiseen suuntaan ja pyrkiä irroittautumaan siitä. Katsoa, miten paljon vähemmällä voi saada niin paljon enemmän. Vai voiko edes?

Anna mieltyi jo lapsena elämään rajallisen tavaramäärän kanssa. Liekö oman huoneen vähäinen tavaramäärä ollut vastapainoa pula-aikana syntyneiden vanhempien keräämälle tavarapaljoudelle? Nuorena aikuisena elin puolestaan siinä ymmärryksessä, että ihmisen elämän tärkeä osa ja tarkoitus on ostaa tavaraa. Kai se oli se, kun sai vihdoin itsenäisyyttä ja oman kodin, niin aikuisuutta piti kokea ostamalla tavaroita ja vaatteita? Nyt, päälle kolmikymppisenä koen palanneeni perusluonteeni pariin parikymppisenä alkaneen harha-askeleen jälkeen. Nyt koen olevani jälleen enemmän itseni, kuluttaessani vähemmän. Tavarat vievät energiaa ja vapautta, sekä henkisesti että fyysisesti. Olen iloinen ja vapaa näin. Kai vain välttämättömien tavaroiden omistaminen konkretisoi omalla tavallaan, ettei ole mitään menetettävää. Ja se on minusta vapauttavaa. Turvallisuuden tunne ei tule tavaroista, vaan vapaudesta ja siitä, että vierellä on rakkain ihminen.

Keveys


Maisemien vaihtuminen on mieluisaa -

Maisemien vaihtuessa mieli pysyy virkeänä, ajatukset empaattisina ja muutos on konkreettisesti jatkuvaa. Muutos on mahdollisuus, mutta myös välttämättömyys. Toki tuttu on turvallisempi vaihtoehto - vähän kuin villasukat: lämmintä ja pehmeää, mutta tuskin kovin yllätyksellistä. Siispä jätämme jalkamme paljaiksi. Välillä voi osua varvas kiveen tai tikku jalkapohjaan. Osukoon.

Kevein ajatuksin


Olemme valmiita luopumaan paljosta ja tekemään paljon sen eteen, että voimme kokeilla elää toisin kuin on totuttu. Paikalleen jääminen ja asunnon ostaminen on mahdollista myöhemminkin. Jos asunto jää hankkimatta, kaduttaa se vähemmän, kuin jos nyt jäisi paikalleen odottamaan seuraavaa lomaa ja mahdollisuutta nähdä maailmaa.

Muutos


Ei tietoa matkan päättymisestä -

Ajallisesti ennaltamääritelty matka johtaa kokemuksemme mukaan etukäteissuunnitteluun. Nyt taskussa on vain menoliput ja päässä avoimet ajatukset.

Vapaus

"Miksi matkalle?" kuvina täällä.



Lue lisää/Read more »